Keskiviikkona Orpon-Purran oikeistohallitus sai eduskunnassa läpi taas yhden työelämän huononnuslain äänin 93-78. Siinä lisätään työsuhteen turvattomuutta mahdollistamalla määräaikaisten työsopimusten solmiminen ilman perustetta, takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä ja lomautusilmoitusajat puolitetaan 14 päivästä 7 päivään.
Hallituspuolueet jatkavat jääräpäisesti yksipuolisen ohjelmansa runttaamista eteenpäin muka työllistämistä helpottavana vaikka tulokset kolmelta vuodelta todistavat päinvastaisesta. Työpaikat eivät ole lisääntyneet luvatulla sadallatuhannella vaan vähentyneet 60.000:lla. Työsuhde- ja työttömyysturvan heikennyksille lasketut kuvitteelliset myönteiset työllisyysvaikutukset ovat osoittautuneet harhakuviksi, kuten palkansaajapuolelta on alun alkaen kerrottu.
Perusteettomilla määräaikaisilla työsopimuksilla kylvetään epävarmuutta ja turvattomuutta ei vain työhön vaan myös siviilielämään. Kielteisiä vaikutuksia on esimerkiksi perheen perustamiseen, asunnon hankintaan, luotonsaannin ja ylipäänsä tulevaisuuden suunnitteluun.
Suomessa määräaikaisten sopimusten käyttö on jo ennestään ollut laajempaa kuin Euroopan unionissa keskimäärin. Se kohdistuu myös voimakkaammin naisiin. Vuonna 2023 meillä yli 19 prosentilla naispalkansaajista oli määräaikainen työsuhde.
Itse hallituksen esityksen perusteluissakin myönnettiin, että määräaikaisen työsopimuksen salliminen perusteetta lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Se osuu pahiten naisiin ja nuoriin, heikentäen työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Muutos ei rajoitu yksityisiin yrityksiin vaan ulottuu myös julkisen sektorin naisvaltaisiin työpaikkoihin, missä määräaikaisten työsopimusten käyttö on vanhastaan yleisempää – noin neljännes työsuhteista.
Ei ihme, että esitystä vastustivat julkisesti kaikkien puolueiden naisjärjestöt ammattiyhdistysliikkeen ohella. Vastustus ei valitettavasti näkynyt päätöksenteossa, kun hallituspuolueiden naiskansanedustajat poikkeuksetta äänestivät huonon muutoksen puolesta.
Työllisyyden parantamisessa ja työpaikkojen synnyn helpottamisessa riittää paljon tehtävää ilman ideologisia poppakonsteja tai turvattomuuden vyöryttämistä. On korkea aika palata työmarkkinoilla sopimisen linjalle työllisyyden ja työelämän kehittämiseksi, ihan oikeasti eikä teoreettisen laskennallisesti!
Julkaistu 23.5.2026 Mielipidevieras-kirjoituksena Hämeen Sanomissa.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.