Suomi ja Pohjoismaat olivat taas onnellisuuden mittareilla maailman kärjessä. Onnella on ottajansa, mutta onnen pisaroita ei sada kaikille. Työttömyys Suomessa kasvaa, pitkittyy ja vaikeutuu.
Työllisten määrä Orpon hallituskaudella on vähentynyt 70 000:lla, kun lupauksena oli 100 000 lisää. Kolme vuotta peräkkäin työttömien määrä on noussut kymmenillä tuhansilla vuosittain ja Suomen työttömyysprosentti on noussut Euroopan kärkeen ohi Espanjan.
Sekä nuorten työttömien että pitkäaikaistyöttömien luvut ovat nousseet jyrkästi kautta maan. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita on noin 140 000, neljänneksen enemmän kuin edellistalvena.
Euroopan unionikin on havahtunut taantuviin työllisyyslukuihimme. Suomen joutumisesta velkaantumisen takia liiallisen alijäämän menettelyyn eli ns. tarkkailuluokalle on puhuttu paljon. Alkuvuodesta EU asetti vähemmän näkyvästi maamme myös sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle paljolti juuri työttömyyskierteen vuoksi, mutta syitä tarkempaan syynäämiseen on viisi.
Ensinnäkin työllisyyden muuta Eurooppaa olennaisesti surkeampi kehitys on jatkunut yli kolme vuotta eikä suunta näytä hallituksen toimin kääntyvän. Työllisyysasteen heikkenemisen kääntöpuolena on toinen hälyttävä mittari: työttömien määrän ja työttömyysprosentin kasvu.
Kolmas varoittava mittari on edellä viitattu pitkäaikaistyöttömien osuuden huolestuttava nousu ja siitä seuraava työttömyysongelman vaikeutuminen.
Neljäs varoitusmerkki liittyy sekin heikkoon kasvuun ja työllisyyteen. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat meillä kasvaneet huomattavasti vähemmän kuin keskimäärin EU-maissa. Vertailutiedot olivat parin vuoden takaa, mutta tilanne ei ole verotustietojenkaan valossa kohentunut.
Viidentenä sosiaalisen kehityksen huolenaiheena nousi haastattelututkimusten kautta terveyspalveluiden saatavuus. Suomalaiset kokevat, etteivät pääse tarvitsemiinsa terveyspalveluihin (esimerkiksi mielenterveyspalvelut). Kokemukset tässä jäivät EU-maiden huonoimpien joukkoon.
Meillä on sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle seuraa: Bulgaria, Kreikka, Espanja, Italia, Luxemburg, Liettua, Latvia ja Romania. Ei muita pohjoismaita, ja muutoinkin oudompaa vertaisryhmäksi. Tärkeä tavoite ensi vaalikaudelle onkin palata sosiaalisessa kehityksessä määrätietoisesti mutta onnellisesti pohjoismaiden porukkaan!
Julkaistu 21.3.2026 Mielipidevieras-kirjoituksena Hämeen Sanomissa.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.