työelämä

Eduskunnassa on keskustelu viime viikkojen aikana palkkakuoppalaista. Tehtiinpä siitä opposition yhteinen välikysymyskin, josta keskiviikkona äänestettiin. Ehdotuksen myötä valtakunnansovittelijan kädet sidottaisiin niin, että tämä ei käytännössä pystyisi esittämään sopijaosapuolille palkkaehdotusta, joka ylittäisi keskeisten vientialojen palkkakustannusten korotustason. Orpon-Purran oikeistohallitus väittää, ettei tällä…

Oikeat työelämän uudistukset tukisivat yhdessä tekemistä työpaikoilla ja yrityksissä, osaamisen ja innovaatioiden kehittämistä, reilumpia pelisääntöjä ja kannustavuutta. Ruotsista ja Saksasta löytyy hyviä esimerkkejä yritystason myötämääräämisen ja henkilöstön hallintoedustuksen myönteisistä vaikutuksista.

Äitini oli syntynyt vuonna 1922 eli samana vuonna, jolloin säädettiin lailla ettei naimisissa oleva nainen enää tarvinnut aviomiehen suostumusta solmiessaan työsopimuksen. 40 vuotta myöhemmin eli vuonna 1962 Suomi ratifioi Kansainvälisen työjärjestön ILO:n samapalkkaisuussopimuksen. Vähitellen sillä vuosikymmenellä luovuttiin työ- ja virkaehtosopimuksissa…

Vuosikymmenet Suomessa on kyetty työmarkkinasopimuksin paitsi ratkomaan työsuhteiden ehtoja myös kehittämään monin tavoin työllisyyttä, työsuojelua, elinkeinoja, työttömyys- ja eläketurvaa. Sopimuspolitiikan särkemisessä ei tosiaankaan ole järkeä.

Ammattiyhdistysliikkeellä on täysi syy lähteä liikkeelle torjumaan niitä, kuten SAK #PainavaSyy -kampanjallaan ja toimihenkilöjärjestöt vastaavasti syksyn mittaan. Hallitusohjelman tasapainottomuutta työelämän kysymyksissä ei ole vielä täysin tajuttu, eikä varsinkaan heijastusvaikutuksia jokaiseen työsuhteeseen ja jokaiselle työpaikalle. Heräteltävää siis riittää.