Blogi

Nato-​presidenttiä ei tule – Suomen liittoutuminen ei järisytä valtasuhteita

Presidentinvaalikeskustelussa on enimmäkseen keskitytty Suomen presidentille perustuslain mukaan kuuluviin tehtäviin. Päällimmäisenä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Vaalitilanne on saanut osan ehdokkaista painottamaan presidentin omaa itsenäistä roolia varsinkin Natoon liittyvissä asioissa, mutta tosiasiallisesti perustuslain edellyttämän yhteistoiminnan on oltava…

Nato  ei mullista presidentin toimenkuvaa

Kannattaa seurata, kuinka vahvasti ja uskottavasti ehdokkaat sitoutuvat rakentavaan yhteistyöhön Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisessa, vaikka vaaliasetelma suosii presidentin oman vallan painottamista. Vastaavasti sisäpolitiikan puolella arvojohtamisesta puhuttaessa on tärkeää kuulla, miten luotettavasti ehdokkaat ottavat eri kansalais- ja intressiryhmät mukaan niin tyynen sään kuin myrskynkin kohdatessa.

Yhteinen huoli sote- ja pelastuspalveluista syvenee

Hyvinvointialueella on käynnistysvaiheessa ollut kädet täynnä työtä toimintojen organisoinnissa ja sopeuttamisessa tiukkoihin talousraameihin. Siitä huolimatta on huolestuttavaa, että tuoreessa selvityksessä kuntajohtajat katsoivat hyvinvointialueiden epäonnistuneen yhteydenpidossa ja yhteistyössä kuntien kanssa.

Kunnat ja hyvinvointialue kimpassa – ei vastakkain!

Kanta-Hämeessä on kolmella kaupunkiseudulla yksitoista kuntaa. Niillä ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on yhteiset asukkaat. Sekä kunnissa että hyvinvointialueella päätöksenteon pitää perustua demokraattisesti valittuun kansalaisten itsehallintoon. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen siirto kunnilta isomman väestöpohjan hyvinvointialueille ei tarkoittanut sitä, etteikö asukkaiden hyvinvoinnista, terveydestä…

Yhdysvallat vaalivuoteen yhä syvemmin jakautuneena

Näillä näkymin vuoden kuluttua on edessä vanhojen miesten uusintakamppailu: demokraattien istuva presidentti Joe Biden vastaan republikaanien ex-presidentti Donald Trump. Kumpikin jakaa jyrkästi mielipiteitä äänestäjäkunnassa, mutta kaksipuoluejärjestelmä johtaa kummankin puolueen sisällä varmimman kortin käyttöön vaikka kasvava osa äänestäjistä kaipaisi uutta verta kehiin.
Johannes Koskinen

Suomen palkkatasa-arvo loittonee edelleen horisonttiin

Äitini oli syntynyt vuonna 1922 eli samana vuonna, jolloin säädettiin lailla ettei naimisissa oleva nainen enää tarvinnut aviomiehen suostumusta solmiessaan työsopimuksen. 40 vuotta myöhemmin eli vuonna 1962 Suomi ratifioi Kansainvälisen työjärjestön ILO:n samapalkkaisuussopimuksen. Vähitellen sillä vuosikymmenellä luovuttiin työ- ja virkaehtosopimuksissa…
Johannes Koskinen

Mitä järkeä särkeä sopimuspolitiikka?

Vuosikymmenet Suomessa on kyetty työmarkkinasopimuksin paitsi ratkomaan työsuhteiden ehtoja myös kehittämään monin tavoin työllisyyttä, työsuojelua, elinkeinoja, työttömyys- ja eläketurvaa. Sopimuspolitiikan särkemisessä ei tosiaankaan ole järkeä.
Johannes Koskinen

Hallitusohjelman tasapainottomuutta työelämän kysymyksissä ei ole vielä täysin tajuttu – ”Ei turvattomuuden lisääminen paranna työllisyyttä”

Ammattiyhdistysliikkeellä on täysi syy lähteä liikkeelle torjumaan niitä, kuten SAK #PainavaSyy -kampanjallaan ja toimihenkilöjärjestöt vastaavasti syksyn mittaan. Hallitusohjelman tasapainottomuutta työelämän kysymyksissä ei ole vielä täysin tajuttu, eikä varsinkaan heijastusvaikutuksia jokaiseen työsuhteeseen ja jokaiselle työpaikalle. Heräteltävää siis riittää.

Suomen taival puolustusliitossa ei tallaa vanhoja polkuja

Kaksi viikkoa sitten Suomi osallistui Vilnassa ensi kerran täysivaltaisena jäsenenä Pohjois-Atlantin puolustusliiton NATOn huippukokoukseen. Maamme turvallisuuden kannalta keskeiset linjapäätökset siellä osuivat kohdalleen: liittokunnan todellisen puolustuskyvyn vahvistaminen erityisesti idässä ja pohjoisessa, Ruotsin jäsenyyden varmistuminen lähitulevaisuudessa ja Ukrainan sotilaallis-taloudellisen tuen jatkon sekä jäsenyyspolun viitoittaminen.

Tähtihetkiä ja katumusharjoituksia

Kansainvälisiä Suomen ja presidentti Niinistön tähtihetkiä on nävertänyt maan nykyisen halllituksen piehtarointi vanhojen ja uudempien rasististen tai muutoin loukkaavien sitaattien kanssa. Ensin tapaus Junnila, sitten useamman ministerin sometilien siivousoperaatioita ja toistaiseksi viimeisimpänä pääministerin sijaisen, valtiovarainministeri Riikka Purran kolmivaiheiset katumusharjoitukset lukuisien vihaa uhkuvien tekstiensä suhteen.