Orpo-Purran hallituksen aikana Suomen työllisyyskehitys on ollut Euroopan surkeinta. Lupaillut 100 000 uuden työllisen sijasta onkin kertynyt yli 100 000 työtöntä lisää.
Työttömyys jatkaa kasvuaan Suomessa, eikä Hämeen tilanne poikkea valtakunnallisesta kehityksestä. Vuodenvaihteen luvut osoittavat, että tilanteeseen on syytä suhtautua täällä erityisen vakavasti. KEHA-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan koko Hämeessä oli joulukuussa 24 274 työtöntä työnhakijaa, mikä on kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Avoimia työpaikkoja sen sijaan oli 1 050. Työttömyyden kasvussa ei ole kyse yksittäisestä notkahduksesta, vaan pidemmän aikavälin synkästä kehityskulusta.
Erityisen huolestuttavaa on se, keihin työttömyys kohdistuu. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Hämeessä joulukuun lopussa 2 935, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuodessa peräti 30 prosenttia liki kymmenentuhanteen. Nämä luvut kertovat siitä, että yhä useampi putoaa pitkäksi ajaksi työelämän ulkopuolelle.
Päijät-Hämeessä tilanne on erityisen vakava. Alueen kuntien työllisyyspalveluissa oli joulukuun lopussa 14 830 työtöntä työnhakijaa, sekin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kun työttömyys kasvaa näin laajasti ja näin nopeasti, ei kyse ole yksilöiden aktiivisuuden puutteesta, vaan rakenteellisesta työttömyydestä ja työpaikkojen menetyksistä.
Nuorisotyöttömyys kasvaa samaan aikaan kun nuorten tulevaisuususkon tiedetään muutoinkin heikentyneen merkittävästi. Nuoren ensimmäinen kosketus työelämään ja varsinkin sen puute vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Pitkittyvä työttömyys katkaisee koulutuspolkuja, murentaa nuoren itseluottamusta ja lisää syrjäytymisen riskiä. Kyse ei ole tällöin vain yksittäisten nuorten kohtaloista, vaan yhteiskunnan epäonnistumisesta.
Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kertoo puolestaan siitä, että osa ihmisistä jää järjestelmien väliin. Kun työttömyys pitkittyy, kasautuvat usein myös muiden elämänalueiden haasteet: terveysongelmat, toimeentulovaikeudet ja kokemus ulkopuolisuudesta. Työ ei ole vain tapa ansaita elantonsa, vaan se on osallisuutta, merkitystä ja paikka yhteiskunnassa.
Valitettavasti Petteri Orpon hallitus uskoo näistä karseista tuloksista huolimatta edelleen linjaansa, että työelämän ja työntekijöiden turvan heikennyksillä kohennetaan työllisyyttä. Viikko sitten hallitus toi eduskuntaan esityksensä määräaikaisten työsopimusten käytön helpottamisesta ilman perusteita, lomautusilmoitusajan puolittamisesta ja takaisinottovelvoitteen rajaamisesta vain yli 50 työntekijän yrityksiin.
Rakennusalan lamaantumisen annetaan jatkua ilman elvytystoimia. Nurkan takana odottavaa kasvua on luvattu jo kolmatta vuotta, mutta aina uudelleen petymme. Saksi- ja keppilinja ei kerta kaikkiaan toimi. Kansa kääntyy kohti työn, kasvun ja turvallisuuden politiikkaa!
Julkaistu Itä-Hämeessä 10.2.2026 vieraskirjoituksena.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.