Petteri Orpon oikeistohallitus asetti keskeiseksi tavoitteekseen velkasuhteen kääntämisen laskuun ja alijäämän nopean alentamisen. Vuoden jälkeen on selvää, että tavoitteet eivät valitulla talouspolitiikassa onnistu. Tänä vuonna velka kasvaa 12,7 miljardia euroa ja vielä vaalikauden lopussa vuonna 2027 velkaa otettaisiin lisää useita miljardeja.
Tavoitteiden karkaamista selittävät erityisesti kasvun tyrehtyminen ja työllisyyden heikentyminen, mutta myös leikkausten väärä kohdentaminen. Piti tulla jo tänä vuonna 60.000 työpaikkaa lisää, vaan eipä tullut kuin päinvastoin 40.000 työtöntä ja kymmeniätuhansia uusia toimeentulotuen tarvitsijoita.
Mikä sitten meni pieleen? Ensinnäkin talouskasvun ja työllisyyden vaalimiseen ei satsattu. Sopeutusta alettiin tehdä vain sosiaaliturvaa leikkaamalla ja julkisia palveluja supistamalla. Jaeltiin perusteettomia veronkevennyksiä hyväosaisille eikä haettu verotuloja vajaasti verotetuista suurista pääomatuloista.
Toiseksi suhdanteen tasaamista laiminlyötiin eikä rakennusalan romahdukselle tehty mitään. Asuntopolitiikkaa on jopa ajettu määrätietoisesti alas. Tulevankin vuoden orastavat kasvuluvut jäävät investointilamassa 1,5 prosentin tienoille.
Kolmanneksi työmarkkinat kriisiytettiin yksipuolisilla työlainsäädännön heikennyksillä, jotka mursivat vuosikymmenten kolmikantaisia sopimustraditioita. Hienot saavutukset saivat väistyä oikeistohallituksen ajaman isojen työnantajien isäntävallan tieltä. Suomalaisten työmarkkinoiden vahvuutena pidetty sopimuskulttuuri on väännetty pilalle ja tulevien kasvumahdollisuuksien epävarmuustekijäksi.
Suomella ei olisi varaa tällaiseen. Kansantaloutemme on jo 15 vuotta kehittynyt verrokkimaita kehnommin. Etäisyys päämarkkinoista ja arvaamattoman Venäjän naapuruus selittävät osaltaan alisuoriutumista. Nytkin luottoluokittajat heikentävät Baltian maiden luokitusta ja nostavat niille rahan hintaa pelkästään riskialttiin maantieteellisen sijainnin, sotivan Venäjän takia.
Meidän pitää vahvistaa kasvupolitiikkaa, osaamista ja tuottavuutta. Siinä kaivataan vastakkainasettelun sijaan innovoivaa yhteistyötä työmarkkinoille, oikeudenmukaista tulo- ja veropolitiikkaa. Talouskasvun nostaminen 0-1 prosentista 2-3 prosentin tasolle todella taittaisi velkasuhteen laskuun kestävällä tavalla.
Orpon hallitus ei tarttunut presidentti Niinistön uudenvuoden puheen esitykseen, että kansantalouden kasvun ja julkisen talouden tasapainottamisen ratkaisuja haettaisiin pitemmälle aikajänteelle parlamentaarisesti yli hallitus-oppositiorajan.
Olisi syytä tarttua! Saksikäsien heiluttelusta pitää siirtyä vahvemman kansantalouden rakentamiseen.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.