Työttömyysluvut raksuttavat edelleen väärään suuntaan

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa luvattiin rehvakkaasti tuossa tuokiossa satatuhatta uutta työllistä. Kahden vuoden jälkeen joudumme toteamaan, että työttömyys on lisääntynyt lähes 80 000 hengellä. Työttömyys lisääntyy ja työttömyysjaksot pidentyvät. Työllisyys on ollut joka kuukausi heikompaa kuin vuotta aikaisemmin. Suomi on työttömyydessä jo Euroopan kärkimaita, vain Espanja on enää hieman edellä. Siellä talous kuitenkin kasvaa ja työllisyys sen myötä paranee hyvää vauhtia.

Hallituksen työllisyystoimien laiminlyönnit näkyvät erityisesti pitkäaikaistyöttömyydessä, mikä on noussut viime kuukausina jyrkästi. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut jo ennätyssuureksi, 129 000 henkeen. Kunnille sälytetyistä työttömyysturvamenoista 80 prosenttia aiheutuu pitkäaikaistyöttömyydestä. Niin ikään nuorisotyöttömyys on paisuva ongelma. Noin 70 000:sta alle 30-vuotiaasta työttömästä yli puolet on alle 25-vuotiaita. Tähän kun lisätään tieto lapsiköyhyyden lisääntymisestä 31 000 lapsella ja nuorella sekä työttömyyden kasvun että työttömyys- ja sosiaaliturvan leikkausten vuoksi, surkean kierteen koko kuva paljastuu.

Pääministeri Orpon, valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja työministeri Matias Marttisen (kok.) puheissa Suomen kasvun käynnistyminen odottaa aina vaan kulman takana. Kulmia ja pulmia riittää. Vihreän siirtymän kasvuinvestointeja teollisuudella on runsaasti valmistelussa, mutta nekin loittonevat hallituksen poukkoilevan vero- ja ilmastopolitiikan takia.

Sosiaalidemokraatit ovat tuoneet esiin viittä nopeavaikutteista kasvu- ja työllisyyskeinoa, joilla Suomen kurssi voidaan kääntää.

Ensinnäkin, työn vastaanottamisesta on tehtävä kannattavaa ja osaamisen kehittämisestä oikea mahdollisuus. Siksi SDP esittää suhdanteisiin reagoivaa suojaosaa työttömyysturvaan, opiskelun sallimista työttömyysturvalla määräaikaisesti esimerkiksi vuoden 2026 loppuun sekä lisärahoitusta nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Toiseksi, rakennusala on polkaistava käyntiin uudelleen. Lisätään korjausrakentamisen valtuuksia ja otetaan käyttöön kohdennettu korkovähennysoikeus ensiasunnon ostajille. Näin tuetaan työllisyyttä, asumista ja uskoa tulevaisuuteen.

Kolmanneksi, pienten yritysten kasvuvoiman kannustamiseksi nostetaan arvonlisäveron alarajaa ja annetaan mikroyrityksille määräaikainen verohyvitys ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta.

Neljänneksi, vihreitä investointeja on vauhditettava – ei jarrutettava tuulivoiman etäisyyssääntelyn kaltaisilla esteillä. Investointikannustimen alarajaa on laskettava ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohuojennusta laajennettava.

Ja viidenneksi, kasvurahoitukseen tarvitaan rohkeita avauksia. Valtion omistuksia sekä yksityisiä rahastosijoituksia on suunnattava listaamattomiin kasvuyrityksiin, ja Teollisuussijoitus eli Tesi pääomitettava reilusti – jotta suomalaiset innovaatiot eivät valu ulkomaille vaan vahvistavat Suomen taloutta ja työllisyyttä.

Julkaistu 14.11.2025 Hämeen Sanomissa mielipidekirjoituksena

Vastaa