Donald Trumpin toinen presidenttikausi on nyt ylittänyt Yhdysvalloissa maagisena pidetyn 100 päivän rajan. Paljon on pantu liikkeelle vaalikampanjassa luvattua, paljon myös aiheutettu sekaannusta. Presidentin toimeenpanovallan rajoja testataan nyt jo sadoissa oikeusjutuissa, joiden lopputulokset selviävät kuukausien tai vuosien kuluttua. Yhdysvaltain presidentin valta on yli kahden vuosisadan takaisen perustuslain kirjauksista levittäytynyt niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä politiikassa.
Lopulta USA:n korkein oikeus määrittää, onko ja missä asioissa presidentti ylittänyt toimivaltaansa.
Tuomarinimitykset ovat tunnetusti siellä poliittisesti leimautuneita, ja republikaanipresidenttien nimittämät muodostavat Supreme Courtin selvän enemmistön. Koeteltavana on samalla koko tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus – toimivatko lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan keskinäisen tasapainon vahdit jämäkän luotettavasti?
Trumpin gallup-kannatus on ensihuuman jälkeen huvennut ennätyksellisen nopeasti, vaikka oppositiossa demokraattipuolueen järjestäytyminen määrätietoiseen ja olennaiseen keskittyvään vastarintaan kangerteleekin. Kaksipuoluejärjestelmän vastakkainasettelun kärjistyminen on vieraannuttanut suurta osaa äänestäjäkunnasta koko populistista politikointia vastaan.
Presidentti Trumpin MAGA (Make America Great Again)-liikkeen kantoaalto on viimeistään mielivaltaisen tullipolitiikan kautta vaikuttanut maailmanlaajuisesti sekä talouteen että politiikkaan. Pörssikurssit sahaavat, epävarmuus ja arvaamattomuus saavat sijaa.
Politiikassa monien maiden laitaoikeisto on innostunut trumpilaisuudesta erityisesti maahanmuuttovastaisuuden vuoksi. Donald Trump on vuosia pitänyt erityisyhteyksiä esimerkiksi Britannian ja Italian oikeistopopulistien johtoon. Varapresidentti J.D. Vance puuttui suoraan Saksan sisäpolitiikkaan äärioikeiston AFD:tä tukien.
Economist-lehti oli koonnut mielenkiintoista vertailua kansalaismielipiteistä muutamassa Euroopan maassa pari kuukautta Trumpin valtaantulon jälkeen, jolloin esimerkiksi tullisekoilu ei vielä ollut tiedossa. Myönteisesti Yhdysvaltoihin suhtautuvien osuus on romahtanut puoleen, yli 50 prosentista 25-30 prosenttiin Saksassa, Ranskassa, Britanniassa, Italiassa ja Espanjassa.
Laitaoikeistoa näissä maissa äänestäneiden keskuudessa suunta on ollut toinen: mielikuva USA:sta on kohentunut näissä maissa heidän keskuudessaan, eli noin viidesosassa kansasta. Selvä poikkeus oli Tanska, jossa kysely myös tehtiin. Siellä myös oikeistoa äänestäneiden positiivinen käsitys Yhdysvalloista putosi rajusti. Grönlanti sentään herättää.
Kanadan vaaleissa Trump-efekti nosti liberaalipuolueen kaukaa trumpilaiseksi innostuneen oikeistopuolueen takaa vaalivoittajaksi uuden puheenjohtajan Mark Carneyn johdolla. Tällaista vastavaikutusta on tulossa varmasti muuallakin.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.