Valtiovarainministeriö vertaili budjettivalmistelussaan vuoden 2019 valtion tulo- ja menoarviota ensi vuoden 2025 esitysluonnokseen. Kun kuusi vuotta sitten oltiin lähes tasapainossa, mistä koostuu yli 12 miljardin euron alijäämä tänä ja ensi vuonna?

Sosiaali- ja terveysmenot ovat kasvaneet 4,5 miljardia eli noin viidenneksen kuudessa vuodessa. Kun jaksossa on kärsitty koronaa ja ikärakenteen muutos lisää jatkuvasti tarpeita, 2–3 prosentin vuotuinen menojen kasvu on ollut ymmärrettävää vaikka tehostamisen varaa varmasti onkin.

Toinen alijäämän kasvattaja menopuolella on ollut sekä hävittäjähankinnoista että Venäjän hyökkäyssodasta vauhdittunut puolustusmenojen kasvu 2,4 miljardilla eurolla.

Valtionvelan korkomenot ovat ensi vuonna 2,1 miljardia suuremmat kuin 2019.

Pitkäaikaisempien, 20–30 vuoden valtionlainojen vahvempi painottaminen kauan kestäneellä nollakorkojen kaudella toisi nyt jopa miljarditason vuotuisen hyödyn. Lainasalkun hoito ei siis ole osunut nappiin korkomaailman muutoksessa.

Yllättävän iso alijäämän paisuttaja on ollut verotulojen lasku kolmella miljardilla eurolla. Talouskasvun tyytyminen on suurin tekijä tässä, mutta kyllä Orpon hallituksen pääomatuloja ja suurituloisia suosivilla veroratkaisuilla on ollut osuutensa alijäämän lisääjinä.

Kaikkien nykyhallituksen leikkausten jälkeenkin velkaantuminen jatkuu huolestuttavasti. Kestävä julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää kasvua ja työllisyyttä, tuottavuuteen ja investointeihin panostamista.

Samalla on oikaistava säästötoimien kohdentamista: sosiaalisesta turvallisuudesta tai koulutuksesta leikkaaminen syventää lamaa ja syö tulevan kasvun eväitä.

Tuoretta tietoa eriarvoisuuden kärjistymisestä toi viime viikolla julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön raportti Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024. Onnellisuuden ja elämään tyytyväisyyden olennaista heikentymistä on tapahtunut kaikissa väestöryhmissä 2016-22, painottuen jyrkästi pandemian ja Ukrainan sodan vuosiin. Eniten on laskenut nuorten hyvinvointi.

Kun vajetta on sekä taloudessa että hyvinvoinnissa, ensisijaista on välttää virheitä, jotka vain syventävät ongelmia. Leikkausten epäoikeudenmukainen kohdentaminen, työmarkkinoiden sekoittaminen, kasvu- ja työllisyystoimien laiminlyönti ovat Orpon-Purran oikeistohallitukselta olleet sellaisia virheitä.

Toivottavasti budjettiriihessä otetaan oppia menneestä ja lähdetään rakentamaan yhteistyötä, kasvua ja työllisyyttä kestävällä tavalla.