eväällä aprikoitiin, miten ison loven Suomen kansantalouteen koronakriisi seurausvaikutuksineen aiheuttaa: onko aukon suuruusluokka 13 vai 30 miljardia euroa. Nyt arviot näyttävät asettuvan 6-7 prosentin taantumalukuihin tänä vuonna eli reilun 15 miljardin supistumiseen. Eurooppalaisessa vertailussa pärjäämme hyvin koronakriisin taltuttamisessa. Edelleen arviot ja laskelmat pohjautuvat oletuksille ja epävarmuudelle ennen kokemattomassa maailmantalouden kurimuksessa.
Hallituksen otteet pandemian hillitsemiseksi, rajaamiseksi ja estämiseksi ovat olleet varmoja ja ripeitä. Valmiuslain poikkeusvaltuuksia otettiin käyttöön riskiryhmien suojelemiseksi ja terveydenhuollon kapasiteetin turvaamiseksi. Samalla määrätietoisuudella on pyritty nyt ja jatkossa huolehtimaan myös siitä, että tilanne ei johda konkurssiaaltoon ja työttömyyden rajuun kasvuun.
Eduskunta on hyväksynyt jo neljä lisätalousarviota, joiden yli 12 miljardin euron panostusten avulla tuetaan työpaikkojen säilymistä ja yrityksiä, parannetaan sosiaaliturvajärjestelmää, kuntien ja terveydenhuollon resursseja. Lisätoimet ovat edelleen välttämättömiä, jotta koronakriisistä kärsivien toimeentulo turvataan, lomautukset saataisiin pidettyä mahdollisimman lyhyinä ja irtisanomiset voitaisiin minimoida.
Rapatessa on roiskunut mm. Business Finlandin alkuvaiheen yritystukien jaossa – ja harhaliikkeet on oikaistava. Kaikkia tukimuotoja koskee valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta koko eduskunnan hyväksymä ponsista: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee pikaisesti muutokset asetuksiin ja välittömästi ohjeisiin, jotta koronakriisiin liittyvät yritystuet kohdistuvat oikeudenmukaisesti siten, että ne kompensoivat pandemiasta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia, parantavat mahdollisuuksia jatkaa ja kehittää yritystoimintaa ja edistävät työllisyyttä.
Elämme tilanteessa, jossa kaikki muutkin Euroopan maat velkaantuvat. Suomen tilanne on olennaisesti helpompi kuin 90-luvun lamassa. Korot ovat alhaalla ja velan ottaminen julkiseen talouteen ja investointeihin edullista. Nyt rakennetaan pohjaa tulevalle kasvulle: viisaalla politiikalla suomalainen yhteiskunta nousee entistä turvallisempana, tuottavampana ja työteliäämpänä.
1990-luvun syvän ja pitkän laman opit on otettava varteen. Moni yrittäjä jäi tuolloin velkaloukkuun ja ongelmat kotitalouksissa siirtyivät sukupolvelta seuraavalle. Nyt valtio tukee vahvasti yrityksiä ja kotitalouksia. Tästä eteenpäin tarvitsemme myös elvyttävää talouspolitiikkaa, tarkoin kohdennettuja toimia kasvun vauhdittamiseksi.
Tunnetusti kunnat huolehtivat suurimmasta osasta hyvinvointivaltiomme palveluista, kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta ja vanhusten hoivasta.
Verotulojen heikkeneminen ja lisämenot ovat ajaneet jo ennestään heikossa asemassa olevan kuntatalouden entistä ahtaammalle. Ensiapuna eduskunta hyväksyi 1,5 miljardin lisärahoituksen kunnille ja hoitajamitoituksen korjaamiseksi kunnat saavat täyden kompensaation lisähenkilöstön palkkaamiseen.
Poliittinen oppositio on rientänyt ilmoittamaan innokkuutensa kirjoittaa Marinin hallituksen ohjelma uusiksi. Hallitusryhmille tällainen ulkoistaminen ei sentään käy. Hallitusohjelman toteuttaminen ja tulevaisuusinvestoinnit ovat edelleen tärkeitä, muuttuneisiin oloihin soveltaen. Otetaan esimerkiksi parjattu oppivelvollisuuden laajentaminen. Jokaisen nuoren kouluttaminen valmiiksi asti on välttämätöntä, jotta kriisistä nousee entistä suorituskykyisempi Suomi.
Nyt keskitymme täysillä käsillä olevan kriisin hoitamiseen katsoen kuitenkin vahvasti tulevaisuuteen, siihen, miten tämän jälkeen turvaamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja talouden kestävyyden.
Johannes Koskinen
30.6. Itä-Häme
Kommentit