Viime torstaina luettiin eduskunnassa tämän vaalikauden ensimmäinen koko opposition yhteinen välikysymys Petteri Orpon oikeistohallitukselle.

Mukana ovat siis SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt. Yhdistävänä aiheena on perusteltu huoli keskussairaalaverkon ja laajemmin sairaalapalvelujen harventamisesta.

Kysymyksessä on keskussairaaloiden tulevaisuus: miten hallitus aikoo turvata perustuslain takaaminen sosiaali- ja terveydenhuolloin palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kaikkien hyvinvointialueiden asukkaille?

Hyvinvointialueiden rahoitusvajeen ohella huolestuneisuutta on kärjistänyt tammikuinen sosiaali- ja terveysministeriöön asettaman työryhmän kaavailu, että keskussairaalaverkkoa karsittaisiin vain 5–8 keskussairaalaan viiden yliopistosairaalan lisäksi.

Useilla hyvinvointialueilla keskussairaala supistettaisiin akuuttisairaalaksi, jossa ei olisi enää tehohoitoa, ympärivuorokautista leikkausvalmiutta tai synnytyksiä.

Uhan alla ovat Hämeenlinnan, Kotkan, Mikkelin, Kajaanin ja Kokkolan koko maakunnan kattavat sekä Savonlinnan ja Kemin alueelliset keskussairaalat.

Sairaalaverkon karsimisen vaikutuksista ei ole tehty kustannusarvioita. Kanta-Hämeessä nähdään selvästi, että nyt hyvin hoidettujen tehtävien siirto ja keskittäminen Tampereelle heikentäisi potilasturvallisuutta, lisäisi kuljetus- ja tilakustannuksia, ruuhkauttaisi toisaalla ja huonontaisi kauttaaltaan hoidon saatavuutta. Eikä tavoiteltua henkilöstöpulan helpottumista todellisuudessa tapahtuisi millään pakkosiirroilla.

Etelä-Karjalan hyvinvointialue teki pikaselvityksen nimellisen säästön aiheuttamista lisäkustannuksista. Lappeenrannan keskussairaalan muuttaminen akuuttisairaalaksi toisi vähintään 30 miljoonan euron vuosittaisen lisälaskun yhteiskunnalle.

Erityisesti ambulanssi- ja ostopalvelukustannukset kasvaisivat ja maksutuotot vähenisivät. Myös asiakkaille kertyisi merkittäviä lisäkustannuksia.

Meillä Hämeessäkin tarvitaan yhteisrintamaa oman keskussairaalan ja pian valmistuvan Assi-sairaalan täyden ja turvallisen palvelun puolesta, holtittomien leikkaussaksien torjumiseksi.

Terveyspalvelujen tuottamisessa on tehostamisen paikkoja, mutta ne eivät löydy ylhäältä runtattavilla keskittämisukaaseilla, vaan hyvinvointialueilla määrätietoisella kehittämistyöllä.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella saavutettu ratkaisu sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteistä osaltaan varmistaa perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta koko maakunnan asukkaille. Hoidon porrastuksessa on samoin tärkeää, että erikoissairaanhoidon palveluista huolehditaan kattavasti omassa maakunnassa.

Aluevaltuusto ja aluehallitus väänsivät kättä yksittäisistä palvelupisteistä ja täydennykset alkuperäiseen ehdotukseen Tervakosken, Lammin ja Hauhon osalta ovat perusteltuja.

Olennaista on kuitenkin korostaa, että palveluverkkopäätökseen linjattu lähipalvelumalli turvaa keskeisten hoitojen ja palvelujen jatkuvuutta myös Rengossa, Tammelassa, Humppilassa ja Ypäjällä. Näin vieläpä pääsääntöisesti tuttujen terveysasemien tiloissa.

Kuntien ja hyvinvointialueen jatkoneuvotteluissa täsmentyvät Oma Hämeen käytössä jatkavat tilat ja niissä sekä liikkuvina asukkaille pyörivät palvelut. Ylenmääräistä keskittämistä on syytä välttää niin kansalaisten peruspalveluissa kuin vaativissa maakuntatason palveluissakin.

Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 13.4.2024