Eduskunnassa on keskustelu viime viikkojen aikana palkkakuoppalaista. Tehtiinpä siitä opposition yhteinen välikysymyskin, josta keskiviikkona äänestettiin. Ehdotuksen myötä valtakunnansovittelijan kädet sidottaisiin niin, että tämä ei käytännössä pystyisi esittämään sopijaosapuolille palkkaehdotusta, joka ylittäisi keskeisten vientialojen palkkakustannusten korotustason.

Orpon-Purran oikeistohallitus väittää, ettei tällä esityksellä merkittävästi muuteta neuvotteluiden nykytilannetta. Nytkin sovittelussa otetaan huomioon kansantalouden tila eikä Suomessa ole tehty kuin muutama poikkeava esitys viimeisten 20 vuoden aikana.

Mukamas pieni muutos on kuitenkin johtamassa suuriin ongelmiin. Se on tuomitsemassa monet, etenkin naisvaltaiset alat tilanteeseen, jossa sopimus toisensa jälkeen alat jäävät jälkeen matalapalkka-alojen tasokorotusten estyessä. Kun jokaisella neuvottelukierroksella päädytään vientialoja heikompaan ratkaisuun, on syvemmälle jatkuvasti kaivautuva palkkakuoppa valmis.

Sopimusvapaus rajoittuu, jos ennalta on kahlittu sovittelijan kädet ns. yleiseen linjaan. Työnantajat tietävät, että näin toimimalla palkankorotukset pysyvät takuuvarmasti maltillisina. Perälauta vääristää mahdollisuutta sopia aidosti alan tilanteen mukaan.

Myös oikeuskansleri on todennut, että esitys vaikuttaa palkansaajien sopimusvapauteen. Muodostuu iso riski siitä, että palkkatasa-arvo kehitys kääntyy vuosikymmeniä taaksepäin.

Tällä lakiesityksellä hallitus tulee astuneeksi häiriköksi työmarkkinapöytään. Paikkaan, josta kaikki eduskuntapuolueet ovat vuorotellen todenneet, ettei sinne ole poliitikolla asiaa. Tätä ei soisi tapahtuvan.

Hallitus toteuttaa jälleen kerran yksioikoisesti työnantajien yksipuolisia vaateita.. Aikaisemmat työelämäheikennykset, kuten lakko-oikeuden rajaaminen, työttömyysturvan ja työsuhdeturvan murentaminen ovat olleet suoraan elinkeinoelämän isokenkäisten kynästä. Tämä esitys alleviivaa sitä, että hallitus on täysin EK:n ja työnantajien taskussa. Nyt valtakunnansovittelijaakin sullotaan samaan taskuun.

Mikään ryhmä palkansaajista ei kannata hallituksen esitystä. Myös useat työnantajat ovat sitä vastaan. Antamalla näin räikeästi työmarkkinakenttää eripurauttavan esityksen, ei hallitus tule lisäämään vakautta ja luottamusta. Niitä asioita, joiden varaan olemme aiemmin tottuneet työmarkkinamme rakentamaan.

Oikeuskanslerin lisäksi itse hallituksen esityksenkin mukaan se pitää viedä perustuslakivaliokuntaan arvioitavaksi. Näin siksi, että esitys ilmeisesti rajoittaa sopimusvapautta ja vaarantaa sovittelijan tasapuolisuuden ja puolueettomuuden. Tämä käsittely on tärkeää.

On myös hyvä huomata, että esitys on ilmeisessä ristiriidassa niin Kansainvälisen työjärjestön ILO:n konventioiden kuin  EU:n sosiaalisen peruskirjan ja palkkatasa-arvodirektiivin kanssa. Direktiivi on tuotava osaksi kansallista lainsäädäntöä kesäkuuhun 2026 mennessä.

Paitsi susi lammasten vaatteissa hallituksen esitys on susi myös lakiteknisesti, kun perusteluilla säädetään ja määräillään enemmän kuin lakitekstissä – suden hampaat väijyvät hämärissä kabineteissa.