Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Suomessa oli totuttu vakaaseen ja eurooppalaisittain edulliseen sähkön kuluttajahintaan. Tänä vuonna Venäjän hyökkäyssodan iskettyä laajasti myös energiamarkkinoihin kaikki on toisin. Normaaliaikoina varsinkin pohjoisilla Nordpool-alueilla hyvin toimivat sähkömarkkinat eivät nyt pelaa siedettävällä tavalla.

EU-alueen tilanne

EU-alueen sähkömarkkinoiden kriisiä on syventänyt vahva kytkentä kaasun hintaan ja saatavuuteen, johdannaismarkkinoilla vielä jyrkempiin reaktioihin johtaen. Keski-Euroopan riippuvuus venäläisestä kaasusta on käytännössä yhteisten sähkömarkkinoiden kautta vyörynyt vakavaksi hintaongelmaksi myös Pohjolaan, missä oma tuotantokapasiteetti on ollut monipuolisempaa ja paremmin tasapainossa kulutuksen kanssa.

Korjaustoimet EU:n kaasu- ja sähkömarkkinamekanismeihin tuntuvat venyvän ja vanuvan kohtuuttoman pitkään. Kaasun ja sähkön kattohintojen sääntely olennaisesti tiukemmin toisi järkeä äärihinnoitteluun ja sillä on kiire.

Kansallisia toimia vauhditettava

Paljon jää tehtäväksi kuitenkin kansallisella tasolla. Suomessa sähkötehon huippukulutus pahimpina pakkasjaksoina on keskimäärin 14000 megawattia, ja oma tuotantokyky 12900 megawattia. Eli noin kymmenen prosenttia tarvitaan täydennystä ulkoa – ainakin siihen saakka että Olkiluoto kolmosen lisäydinvoima saadaan vakaasti käyttöön.

Siirtokapasiteettia on Venäjän tuonnin katkettuakin sinänsä riittävästi, 2400 MW Ruotsin ja 1000 MW Viron kautta. Hinta on ongelmallisempi, kun kysyntä on samaan aikaan todennäköisesti korkealla myös Ruotsissa, Norjassa ja Baltian maissa.

Sähkön tarjonnan lisäämiseksi on kaikki kynnelle kykenevät voimalaitokset otettava käyttöön ja uusien rakentamista vauhditettava, mitä on jo paljon tehtykin. Kysynnän leikkaaminen kymmenesosalla ei ole mahdoton tehtävä, mutta vaatii samanaikaisia sähkön säästötoimia niin teollisuudessa, kiinteistöissä kuin kotitalouksissakin.

Kohtuuttomat kuluttajahinnat alas

Mutta välttämätöntä on ehkäistä kohtuuttomat kuluttajahinnat ja kohtuuttomat hintaerot myös poikkeusajan hintasääntelyllä. On kestämätöntä, että sähkön kaltaisen perushyödykkeen hinta voi hetkessä nousta 10-15 kertaiseksi osalla asiakkaista ja hinta irtautuu sähkön todellisista tuotantokustannuksista johdannaismarkkinoiden pienten spekulatiivisten pörssilikkeiden mukaan määräytyväksi.

Nykyisessä sähkömarkkinalainsäädännössä ei ole varauduttu näin vakavaan häiriö- tai suorastaan kaaostilanteeseen. Kun markkinamekanismi ei kriisissä toimi, pitää ottaa käyttöön määräaikainen poikkeussääntely, jolla kansallisesti rajataan sopimushintoja kohtuullisiksi. Tulevaisuudessa sähkösopimuksissa itsessään tulisi ottaa huomioon äärimmäiset poikkeustilanteet, niin etteivät asiakaskohtaiset hintaerot voi revetä kohtuuttomiksi.

Valtion pussista maksettavat kompensaatiot ja tuet kotitalous- ja yrityskohtaisesti sähkölaskuihin kohdennettuina ovat viimesijaisia. Marinin hallitus on osoittanut jo 950 miljoonan euron tuet tulevalle talvikaudelle. Niiden rahoittamiseen taas valmistellaan perustellusti sähköyhtiöiden tuulen tuomien voittojen rahastamiseksi ns. windfall-veroa.

Oikea-aikaisilla varautumis- ja sääntelytoimilla voidaan ehkäistä miljardien liikalaskuja ja välttää vastaavasti valtiolle koituvia kompensaatiopaineita. Lisävirtaa on nyt johdettava sekä sähköverkkoon että poliittiseen päätöksentekoon hintakriisin purkamiseksi.

Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 10.12.2022