Perjantaina on eduskunnassa tiukka äänestys, jossa poikkeuslain kiireellisyys vaatisi taakseen viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Niin sanotussa rajaturvallisuuslaissa on kyse poikkeuslaista, jolla vastataan Venäjän välineellistetyn maahantulon muodossa harjoittamaan painostukseen.

Sosialidemokraatit pitävät Suomen kansallisen turvallisuuden varmistamista ensiarvoisen tärkeänä kaikissa oloissa. Emme voi antaa Venäjän horjuttaa Suomen turvallisuutta ja rahdata ihmisiä matkojen takaa välineiksi omien vaikuttamisyritystensä toteuttamiseksi. Rajavartiolaitos tarvitsee riittävät keinot vastata Venäjän Suomeen kohdistamiin painostusyrityksiin. Samalla lainsäädännön pitää olla niin tarkkaan laadittu, että Suomi ei lipsu oikeusvaltioperiaatteesta.

Orpon hallituksen pohjaesitys ei yksisilmäisyydessään pyrkinyt kaventamaan poikkeamia EU-sääntelystä, kansallisista perusoikeuksista eikä kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä katsoi, ettei se voinut kannattaa esitystä, vaan asetti tukensa ehdoksi lain muuttamisen useilta kohdin. Nämä edellytykset täyttyivät hallintovaliokunnan lopullisessa mietinnössä rajaturvallisuuslaista.

SDP:n eduskuntaryhmä edellytti, että eduskunnassa lakia kohennetaan olennaisesti eduskunnassa jotta ristiriidat perus- ja ihmisoikeuksien kanssa vähenevät ja todella suojelun tarpeessa olevat pääsevät poikkeustoimien aikanakin seulasta läpi. Vuorovaikutustilannetta rajalla piti täydentää uskottavaksi ja säätää jälkikäteinen oikeusturvamenettely yksilökohtaisessa arviossa torjutuille. Valtioneuvoston ja tasavallan presidentin enintään kuukaudeksi tekemät päätökset rajaturvallisuuden poikkeustoimista tuli saattaa parlamentaariseen valvontaan.

Muutetussa rajaturvallisuuslaissa eduskunnalle määriteltiin selkeä rajoituspäätöksen jälkivalvonnan rooli. Uskottava jälkikäteinen oikeusturvamenettely parantaa maasta poistetun ihmisen oikeusturvaa perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. Lain keskeisiä pykäliä täsmennettiin tavalla, joka parantaa rajamiehen ja maahan pyrkivän oikeusturvaa sekä pienentää ristiriitaa kansainvälisten velvoitteiden ja poikkeuslain välillä.

Euroopan unioni on osaltaan tunnistanut ilmiön, jossa turvaa hakevia ihmisiä käytetään hybridivaikuttamisen välineenä. EU-oikeus ja sen tulkintakäytäntö kehittyvät koko ajan. Työkaluja ilmiön estämiseksi haetaan myös EU-tasolla, ja tästä syystä on tärkeää, että Suomi seuraa tarkoin myös EU-lainsäädännön tarjoamien työkalujen kehitystä ja tarjoamia mahdollisuuksia.

Eduskunta hyväksynee ponnen, jossa edellytetään hallituksen toimivan aloitteellisesti Euroopan unionin suuntaan uuden EU-lainsäädännön kehittämiseksi torjumaan välineellistettyä maahanmuuttoa sekä tukemaan sen kohteeksi joutuneita. Tämä vahvistaa ajatusta siitä, että Suomi ei ole asiassaan yksin. Me olemme sekä EU:n että Naton ulkorajavaltio. Suomi ja koko Euroopan unioni joutuvat uudessa tilanteessa hakemaan tehoavaa vastausta Venäjän hybridivaikuttamiseen ja oikeaa tasapainoa kansallisen turvallisuuden suojaamisen ja kansainvälisten sopimusten tulkintojen välillä.

Tiukoin ehdoin säädettävä rajattu poikkeuslaki ei romuta oikeusvaltiota eikä kansainvälisten sopimusten kunnioitusta, vaan pyrkii suitsimaan ennalta arvaamatonta turvattomuutta ja uhkaa minimoimalla samalla poikkeamia perus- ja ihmisoikeuksista.