Opastusta yli vaalikauden

Johannes Koskinen

Riippumattomista asiantuntijoista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto antoi alkuviikosta raporttinsa hallituksen talouspolitiikasta viime vuonna ja suosituksistaan eteenpäin.

Orpon-Purran hallitus saa satikutia monista toimistaan, vaikka ulkoiset tekijät sotarasituksista yliviritettyyn korkotasoon saakka tunnustetaankin.

Suomen talouskehitys on ollut muuta euroaluetta ja muita pohjoismaita heikompaa, ja työllisyysaste on
laskenut enemmän kuin muissa pohjoismaissa. Marinin hallituksen aikojen työllisyysasteen ennätystasosta on tultu alas melkoista haipakkaa, ja se näkyy alijäämässä verotulojen hupenemisena ja työttömyysmenojen kasvuna.

Hyvinvointialueiden menojen nopea kasvu johtui arvion mukaan suurelta osin sosiaali- ja terveyden-
huollon uudistuksesta riippumattomista tekijöistä, kuten inflaation kiihtymisestä vuosina 2022–2023 ja
suhteellisen kalliista palkkaratkaisusta. Lisäksi hyvinvointialueilla on ollut vasta vähän aikaa toteuttaa tuottavuutta parantavia uudistuksia.


Koska menojen kasvu ja suuret alijäämät vuosina 2023–2024 eivät näin ollen osoita uudistuksen epäonnistuneen, arviointineuvosto kannattaa oppositiopuolueiden tavoin lisäaikaa alijäämien kattamiselle. Keskeisten palvelujen turvaamisen kannalta olisi järkevämpää, että hyvinvointialueet voisivat jakaa menosäästöt pidemmälle ajanjaksolle. Tämän ei tarvitse tarkoittaa valtion rahoituksen kasvattamista vaan sen osuvampaa ajoittamista.


Mikäpä olisi säästöohjelmien kanssa painiskeleville hyvinvointialueille tervetulleempaa kuin aikalisä,
joka vapauttaisi aluevaltuustot ja henkilöstön keskittymään elintärkeiden palvelujemme kehittämiseen ja
oikeaan kohdentamiseen!


Hallitusohjelman leikkauslistojen täytäntöönpanosta ja uusista sopeutustoimista huolimatta julkisen velan ennustetaan kasvavan edelleen nopeasti suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt) vuonna 2025. Arviointineuvosto viittaa ennakoitua heikompaan suhdannetilanteeseen sekä siihen, että joidenkin sopeutustoimien vaikutukset olivat alunperinkin epävarmoja tai ylioptimistisia.

Hallitusohjelmassa esimerkiksi arvioitiin, että työvoiman tarjontaa koskevat politiikkatoimet vahvistaisivat julkista taloutta noin kahdella miljardilla eurolla vuodessa työllisyyden kasvun kautta.

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan työttömyyden viimeaikainen nousu ja Suomen muuta euro-aluetta hitaampi inflaatio viittaavat siihen, että hallituksen sopeutustoimien ajoitus ei ole ollut suhdannepolitiikan kannalta ihanteellista. Tämä on perin diplomaattisesti muotoiltua, kun luvatun 100 000 työpaikan lisäyksen sijasta on menetetty 70 000 työllistä.

Tärkeän muistutuksen arviointineuvosto antaa sisäisen ilmastonmuutosnihilisminsä kanssa kamppailevan hallituksen linjattomuudesta. Asiantuntevasti korostetaan, että ilmastopolitiikassa tarvitaan voimakkaampia toimia päästöjen vähentämiseksi taakanjakosektorilla sekä hiilinielujen kasvattamiseksi
maankäyttösektorilla. Ilmastotavoitteista tinkiminen heikentää Suomen ilmastopolitiikan uskottavuutta ja
lisää julkisen talouden riskejä.

Monet kohdat talouspolitiikan arviointineuvoston teksteistä käyvät pohjaksi, kunhan oikeistohallitus
nöyrtyy tunnustamaan harharetkensä ja hakemaan laajempaa parlamentaarista pohjaa toimivalle työllisyyden ja kasvun linjalle

Kommentit

Jätä kommentti