Suomi talous on selvinnyt koronasta verrattain pienillä vaurioilla. Talous supistui vähemmän ja saavutti koronaa edeltävän BKT-tason nopeammin kuin useimmissa verrokkimaissa. Kesän 2020 pohjalukemista työllisyys on parantunut yli 100 000 ihmisellä. Työllisyysaste saavutti elokuussa 2021 korkeimman tasonsa 30 vuoteen.  Aika monen kotitalouden ja yrityksen tilanne on parantunut vuoden takaisesta.

Nopeutunut talouskasvu yhdistettynä laskeviin koronamenoihin johtaa valtiovarainministeriön arvion mukaan alijäämän puolittumiseen vuoden 2020 noin 14 miljardista vuoden 2021 noin 7 miljardiin.

Puolittunut seitsemän miljardin velkatahti kuulostaa silti hurjalta, ja sitä se onkin, kun verrataan viimeisen koronaa edeltävän vuoden 2,9 miljardin alijäämään. Mistä suurempi alijäämä koostuu?

Koronaan liittyviä tilapäisiä menoja on ensi vuonna noin 400 miljoonaa. Muita isoa eriä ovat 1,5mrd euron hävittäjähankinnat sekä ikäsidonnaisten menojen kasvu – yksin eläkemenot ovat 600 miljoonaa vuotta 2019 suuremmat.

Vuonna 2021 käynnistetään myös EU:n elpymisvälineellä rahoitettavat hankkeet. Niiden ennakkorahoituksesta osa, 650 miljoonaa tulee budjetista. Tällä satsauksella saadaan liikkeelle yhteensä 1,2 mrd. hankkeet. Lisäksi hyvinvointialueiden jouheva käynnistys 1.1.2023 vaatii etukäteen maksettavan 900 miljoonan rahoituserän oikeasti seuraavan vuoden menoja.

Hallitusohjelman mukaisia määräaikaisia tulevaisuusinvestointeja on 300 miljoonan edestä ja alentuneita veikkauksen varanjakoja järjestöille paikataan 200 miljoonalla.

Seitsemän miljardia velkaa vuodessa kuulostaa hurjalta tahdilta mutta turhia menoja siihen ei sisälly.

Lisäksi kannattaa huomata, että samasta valtiovarainministeriön katsauksesta löytyy toinenkin luku. Arvion mukaan Suomen velkasuhteen kasvu lähes pysähtyy vuonna 2021. Muut ennustelaitokset ovat valtiovarainministeriötä optimistisempia. Esimerkiksi Pellervo ennustaa velkasuhteen jopa laskevan tämän vuoden 69%:sta kolme prosenttiyksikköä. 

Velkaantumisesta pitää silti kantaa huolta, koska samassa VM:n katsauksessa velkasuhteen ennustetaan kääntyvän nousuun jo seuraavina vuosina hidastuvan kasvun myötä. Ja tässä päästään Suomen haasteen ytimeen, on löydettävä keinot yllä pitää kasvua koronaa seurannutta kasvupyrähdystä pidempään. Julkisen talouden kestävyys ja sitä kautta kyky ylläpitää palveluita pohjautuvat lopulta talouskasvuun.

Suomen ikärakenne nostaa lisäksi vaikeusastetta. Tarvitsemme yhtä aikaa korkeampaa työllisyysastetta ja tuottavuutta. Osaavan työvoiman puute on jo nyt kasvun jarru monella alalla.

Siksi hallituksen lisäpanostukset koulutukseen ja työvoimapalveluihin ovat välttämättömiä. Jatkossa työllisyysasteen nosto vaatii myös osatyökykyisten osallistamista ja ikääntyneille parempia työmahdollisuuksia. 

 Julkisen talouden vastuullinen hoito vaatii maltillista politiikkaa, tulo- ja menopuolella. Se vaatii hoitovelan kuittaamista ja kasvupanostuksia. Kasvun varmistamista, niin että pitkällä aikavälillä laskuun kääntyvä velkasuhde luo tarpeellista liikkumavaraa tulevia kriisejä varten.

Tarvitsemme kasvupyrähdyksen jatkoksi kestävän kasvun maratonin.

 Johannes Koskinen

2.10.2021 Hämeensanomat