Maanantaina tuli kolme vuotta täyteen Venäjän tuhoisaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Rajatummasta sotatilasta Ukraina on kärsinyt jo 11 vuotta, Krimin ja Donbassin alueiden vastauksista lähtien.

Maailmanpankki laski vuosi sitten Ukrainalle aiheutetut suorat taloudelliset vahingot 486 miljardiksi dollariksi. Nyt puhuttaisiin reilusti yli 500 miljardista: tuhottuina ihmishenkinä, rakennuksina, infrastruktuurina ja tuotantona. YK:n yleiskokous vaati päätöslauselmassaan jo marraskuussa 2022, että Venäjä on saatettava vastuuseen kansainvälisen oikeuden vastaisesta hyökkäyksestään – mukaan luettuna täysimääräisistä vahingonkorvauksista Ukrainalle.

Kansainvälistä oikeutta on viime vuosikymmeninä pyritty kehittämään juuri ns. aiheuttajavastuun toteuttamiseksi tehokkaalla tavalla. Taloudellisten pakotteiden laajentunut käyttö väärintekijöitä vastaan ovat osa tätä kehitystä. Rikosoikeuden puolella pyritään tiivistämään aukollista verkkoa sotarikoksiin syyllistyneiden saamiseksi tuomiolle teoistaan kansainvälisissä tuomioistuimissa.

Konkreettista todistusaineistoa niin aiheutetuista vahingoista kuin sotarikoksista on koottu riippumattomiin rekistereihin. Monia palasia kuitenkin puuttuu mekanismeista, millä aselevon ja rauhantunnustelujen jälkeen päästään aineellista oikeudenmukaisuutta toteuttamaan.

Venäjän keskuspankin varoja on jäädytettynä lännessä noin 300 miljardin dollarin verran. Niiden korkotuottoja käytetään poikkeuspäätöksellä Ukrainan taloudelliseen tukemiseen. Pari vuotta on jo neuvoteltu luovista oikeudellisista ratkaisuista, joilla itse pääomat saadaan korvaamaan Venäjän sotatoimillaan Ukrainalle aiheuttamia tuhoja.

Kun tässä toivottavan ripeästi onnistutaan, varojen tehokkaalle käytölle on rakennettava luotettava instituutio esimerkiksi kansainvälisten kehityspankkien tapaan. Ukrainan jälleenrakentamiseen tulee koota mahdollisimman laajasti myös yksityistä rahoitusta vivuttamalla julkisia kehityspanoksia.

Presidentti Trumpin aloittamien erikoisten ja toispuolisten rauhantunnustelujen eriskummallisena alkuvaatimuksena Ukrainalle oli korvata satoja miljardeja dollareita USA:lle sen antamasta avusta kaivannaisteollisuuden tuotoilla. Ukraina on laskenut saaneensa 90 miljardia dollaria. Onneksi kuvio on kahdenvälisissä neuvotteluissa saatu korjattua Ukrainalle siedettäväksi mineraalivarojen käyttöä edistäväksi sopimukseksi, jonka presidentti Zelenskyi näinä aikoina allekirjoittanee.

Rauhantunnustelujen vääntäminen hallitulle ja oikeudenmukaiselle reitille on Euroopalle ja Ukrainalle kiireellisen elintärkeä tehtävä.