Korona-aika on lisännyt jyrkästi ulkoilua lähimetsissä, poluilla ja rannoilla. Kuntien omat virkistysalueet ja opastetut reitit ovat näyttäneet arvonsa. Sama trendi on pitemmässä luontomatkailussa ja retkeilyssä. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet kymmeniä prosentteja, paikoin kaksinkertaistuneet.

Sanna Marinin (sd) hallitus ja eduskunta ovat vastanneet huutoon. Viime ja tänä vuonna käytetään kymmeniä miljoonia normaalia enemmän kansallispuistojen ja vaellusreittien varustamiseen. Pitkospuita, laavuja, nuotiopaikkoja sekä pysäköintijärjestelyjä kohennetaan. Opastuskeskusten verkostossakin riittää aukkoja paikattavaksi.

Periaatelinjaus kahdesta uudesta kansallispuistosta on tehty, ja toinen niistä kokoaisi Kanta- ja Päijät-Hämeen rajaseudulla olevat Evon suojelualueet ja niihin liittyvän valtion retkeilyalueen. Pyrkimyksenä on rakentaa uudentyyppisten palvelujen tiede-, luonto- ja ulkoilupainotteinen kansallispuisto.

Eteläisellä Hämeellä on erityinen intressi panostaa luonto- ja vapaa-ajan matkailuun ja monipuolisiin majoitus- ja ohjelmapalveluihin. Ruuhkaisten pääkaupunkiseudun alueiden vaihtoehdoksi on tarjolla tunnin matkan päässä oikea eteläsuomalaisen luonnon vihervyöhyke. Koko Etelä-Suomen kolmelle miljoonalle asukkaalle löytyy 200 kilometrin säteellä Hämeen upeimpia luontokohteita.

Kansallispuistoja on Lounais-Hämeessä Liesjärvi ja Torronsuo, pian Evo Lammin ja Padasjoen seutuvilla, sekä Päijät-Hämeen helmenä Päijänteen kansallispuisto. Eikä tässä vielä kaikki. Meillä on kolme kansallista kaupunkipuistoa: Heinolan, Hämeenlinnan ja Forssan kulttuuriperintöä ja liikuntareittejä varjelemassa.

Loma- ja vapaa-ajan asumiseen sekä Päijät- että Kanta-Hämeessä on valtavasti huviloita, lisääntyvästi vuokramökkejä ja maatilamatkailua. Kaupunkien hotellikanta kaipaisi uusinvestointeja. Toiminnallisen matkailun mahdollisuuksia laajentavat valtakunnalliset keskuksemme V ierumäki, Pajulahti ja Eerikkilä.

Päijät-Häme ja Kanta-Häme ovat menneet mukaan laajaan Järvi-Suomen yhteismarkkinointiin, mikä pyörii täällä mutta kansainvälisesti odottanee koronan jälkeisiä vapaamman matkustamisen aikoja. Nyt olisi tilanne päällä nostaa Hämeen luonto- ja vapaa-aikamatkailua uudelle tasolle yli maakuntarajan. Ei muuta kuin verkkoja vesille!

Molempien maakuntiemme ohjelmissa luontomatkailun ja ohjelmapalvelujen kehittämisprojekteja on ollut pitkään. Nyt maailma on kääntynyt sellaiseen asentoon, että aiemmin ehkä liian korkealentoisina kuopattuja ideoita pitää lähteä tarmolla toteuttamaan. Erilaisia verkostoja on, mutta ei vahvoja eikä myöskään isoja veturiyrityksiä. Seudulliset elinkeinoyhtiöt ovat avainroolissa alan yritysten kanssa.

Lahden ympäristöpääkaupunkiprojekti imee mielenkiintoa ja julkisuutta samojen teemojen ympärillä Euroopassa ja kansainvälisesti. Voiko siihen yhdistää tätä Hämeen vihervyöhykkeen edistämistä? Sektori on toki kapeampi, mutta kaupunkiseutujemme luontoarvojen sekä niihin kytkeytyvien elinkeinojen kehittäminen sopii ympäristöpääkaupungin lähetystehtäviin.

Me tarvitsemme kiinalaistyyppisen tiikerinloikan hämäläisluonnon varaan rakentuvan työllisyyden ja toimeliaisuuden kohottamiseksi korkeuksiin. Runsastunut ilveskanta seuraa katseella.

Johannes Koskinen
8.1.2021 Itä-Häme