Ministeriöissä valmistellaan paraikaa kuumeisesti konkreettisia suunnitelmia kohteista, mihin EU:n elpymispaketista Suomeen tulevat 3 miljardia euroa käytetään lähivuosina. Eduskunnalle joulun alla annettu selonteko Suomen kestävän kasvun ohjelmasta ei yleisluonteisuudessaan anna tarkkaa kuvaa varojen käytöstä, vaan se päätetään käytännössä lisäbudjeteissa. Samaan aikaan kanavoidaan myös kansallista rahoitusta kasvua ja työllisyyttä vauhdittaviin investointeihin.
Länsi-Suomen maakuntien liitot ovat korostaneet, että koronakriisistä toipuminen edellyttää laajoja, maakuntarajat ylittäviä uudistushankkeita. Nopeita toimia kaivataan erityisesti vientiteollisuuden ja sen toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Elvytyskaavailuissa onkin isoja panostuksia koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja energiaa säästävään siirtymään.
Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistamiseen on alustavasti osoitettu vain 200-400 miljoonaa euroa. Tällä pitäisi varmistaa viestintäverkkojen saatavuus ja palvelutaso koko Suomessa, edistää digipalveluja ja tietoturvallisuutta. Kunnianhimoisena tavoitteena on ulottaa 5G-verkko ensimmäisenä maana kaikkiin talouksiin.
Nämä ovat hyviä tavoitteita, mutta samalla on sivuutettu välttämättömät kiireiset investointitarpeet muuhun infraan – erityisesti rataverkon pullonkauloihin. Pääradan haavoittuvuuksien korjaaminen ja ratakapasiteetin lisäys ei voi odottaa loputtomiin. Esimerkiksi Pasila-Riihimäki valmiiden suunnitelmien toteuttaminen on tuottava, työmatkaliikenteelle ja tavarakuljetuksille elintärkeä kestävän kasvun investointi.
Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut yhteen
Helsinki-Tampere -kasvukäytävällä kummassakin päässä aktiivisesti unohdetaan väliin jäävät alueet ja keskitytään oman potin maksimointiin. Pahimmin tämä on näkynyt tietysti oikoratahankkeessa, mutta samaa henkeä on esimerkiksi yliopistorahoituksen tai asuntorakentamisen keskittämisessä. Kasvukäytävän varressa on kasvatettava kriittistä massaa tasapainoisemman kehityksen varmistamiseksi.
Minusta on aika yhdistää Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut entistä tiiviimmän ja tavoitteellisemman yhteistyörakenteen piiriin, 2020-luvun kolmoskeskukseksi. Hämeenlinnalla, Hattulalla, Janakkalalla, Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella on valtavat yhteiset intressit liikenneratkaisuissa, kaavoituksessa ja elinkeinopolitiikassa, pääkaupunkiseudun kasvun kanavoimisessa Hämeeseen.
Sovun syntyminen Assi-sairaalasta on hyvä merkki maakunnan yhteisestä tahdosta. Sote-hyvinvointialueesta pitää rakentaa Hämeen kolmen seutukunnan asukkaille sovitettu malli. Ammattikorkeakoulun kehittämisessä on myös onnistuttu tasapuolisesti. Tiiviimpi yhteisvoima on jatkossa tarpeen erityisesti kilpailussa uusista yrityksistä ja työpaikoista sekä väestökehityksen kääntämisessä tasaiseen kasvuun.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreesta tutkimuksesta tuli vahvaa tukea hämäläiskaupunkien ja -kuntien menestysmahdollisuuksille. Asuinalueen turvallisuus ja häiriöttömyys on ylivoimaisesti tärkein tekijä välittömän asuinympäristön valinnassa. Seuraavina tulevat palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien sijainti lähellä asuntoa, hyvät julkiset liikenneyhteydet, asumisen edullinen hinta sekä rakentamisen väljyys.
Turvallisiin ja toimiviin peruspalveluihin, asunto- ja työpaikkarakentamiseen satsaaminen on menestysresepti alueemme kunnille. Toissijaisiin investointeihin ei ole varaa lähivuosina kiristyvässä kuntataloudessa. Yhdessä toimien voidaan säästää ja saada enemmän tuloksia aikaan.
Johannes Koskinen
Hämeen sanomat 16.1.2021
Kommentit