Johannes Koskinen

Mitäpä jos todella uudistetaan työelämää?

Oikeat työelämän uudistukset tukisivat yhdessä tekemistä työpaikoilla ja yrityksissä, osaamisen ja innovaatioiden kehittämistä, reilumpia pelisääntöjä ja kannustavuutta. Ruotsista ja Saksasta löytyy hyviä esimerkkejä yritystason myötämääräämisen ja henkilöstön hallintoedustuksen myönteisistä vaikutuksista.
Lue lisää

Tarvitaan yhteisrintamaa Assin täyden palvelun puolesta – Keskussairaala ollaan supistamassa akuuttisairaalaksi useilla hyvinvointialueilla

Sairaalaverkon karsimisen vaikutuksista ei ole tehty kustannusarvioita. Kanta-Hämeessä nähdään selvästi, että nyt hyvin hoidettujen tehtävien siirto ja keskittäminen Tampereelle heikentäisi potilasturvallisuutta, lisäisi kuljetus- ja tilakustannuksia, ruuhkauttaisi toisaalla ja huonontaisi kauttaaltaan hoidon saatavuutta.
Lue lisää

Hallitus on harhateillä

Kaikki me haluamme Suomelle valoisampaa tulevaisuutta. Työllisyyslukemat halutaan saada nousuun ja velka taitettua. Keppiä heiluttamalla ei kuitenkaan puututa työttömyyden todellisiin juurisyihin, joita ovat puuttuva osaaminen, kohtaanto-ongelmat, heikentynyt työkyky sekä asuntomarkkinoiden haasteet. Näihin ongelmiin ei hallituksella ole tarjolla myötätunnottomien leikkaussaksien lisäksi juurikaan tepsiviä keinoja.
Lue lisää

Nato-​presidenttiä ei tule – Suomen liittoutuminen ei järisytä valtasuhteita

Presidentinvaalikeskustelussa on enimmäkseen keskitytty Suomen presidentille perustuslain mukaan kuuluviin tehtäviin. Päällimmäisenä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaminen yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Vaalitilanne on saanut osan ehdokkaista painottamaan presidentin omaa itsenäistä roolia varsinkin Natoon liittyvissä asioissa, mutta tosiasiallisesti perustuslain edellyttämän yhteistoiminnan on oltava…
Lue lisää

Nato  ei mullista presidentin toimenkuvaa

Kannattaa seurata, kuinka vahvasti ja uskottavasti ehdokkaat sitoutuvat rakentavaan yhteistyöhön Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisessa, vaikka vaaliasetelma suosii presidentin oman vallan painottamista. Vastaavasti sisäpolitiikan puolella arvojohtamisesta puhuttaessa on tärkeää kuulla, miten luotettavasti ehdokkaat ottavat eri kansalais- ja intressiryhmät mukaan niin tyynen sään kuin myrskynkin kohdatessa.
Lue lisää

Yhteinen huoli sote- ja pelastuspalveluista syvenee

Hyvinvointialueella on käynnistysvaiheessa ollut kädet täynnä työtä toimintojen organisoinnissa ja sopeuttamisessa tiukkoihin talousraameihin. Siitä huolimatta on huolestuttavaa, että tuoreessa selvityksessä kuntajohtajat katsoivat hyvinvointialueiden epäonnistuneen yhteydenpidossa ja yhteistyössä kuntien kanssa.
Lue lisää

Kunnat ja hyvinvointialue kimpassa – ei vastakkain!

Kanta-Hämeessä on kolmella kaupunkiseudulla yksitoista kuntaa. Niillä ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on yhteiset asukkaat. Sekä kunnissa että hyvinvointialueella päätöksenteon pitää perustua demokraattisesti valittuun kansalaisten itsehallintoon. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen siirto kunnilta isomman väestöpohjan hyvinvointialueille ei tarkoittanut sitä, etteikö asukkaiden hyvinvoinnista, terveydestä…
Lue lisää

Yhdysvallat vaalivuoteen yhä syvemmin jakautuneena

Näillä näkymin vuoden kuluttua on edessä vanhojen miesten uusintakamppailu: demokraattien istuva presidentti Joe Biden vastaan republikaanien ex-presidentti Donald Trump. Kumpikin jakaa jyrkästi mielipiteitä äänestäjäkunnassa, mutta kaksipuoluejärjestelmä johtaa kummankin puolueen sisällä varmimman kortin käyttöön vaikka kasvava osa äänestäjistä kaipaisi uutta verta kehiin.
Lue lisää
Johannes Koskinen

Suomen palkkatasa-arvo loittonee edelleen horisonttiin

Äitini oli syntynyt vuonna 1922 eli samana vuonna, jolloin säädettiin lailla ettei naimisissa oleva nainen enää tarvinnut aviomiehen suostumusta solmiessaan työsopimuksen. 40 vuotta myöhemmin eli vuonna 1962 Suomi ratifioi Kansainvälisen työjärjestön ILO:n samapalkkaisuussopimuksen. Vähitellen sillä vuosikymmenellä luovuttiin työ- ja virkaehtosopimuksissa…
Lue lisää
Johannes Koskinen

Mitä järkeä särkeä sopimuspolitiikka?

Vuosikymmenet Suomessa on kyetty työmarkkinasopimuksin paitsi ratkomaan työsuhteiden ehtoja myös kehittämään monin tavoin työllisyyttä, työsuojelua, elinkeinoja, työttömyys- ja eläketurvaa. Sopimuspolitiikan särkemisessä ei tosiaankaan ole järkeä.
Lue lisää